Bitcoinin ympärillä liikkuu monia tarinoita, myyttejä ja väärinkäsityksiä. Pahimmillaan nämä väärinkäsitykset jopa estävät asiasta kiinnostuneita perehtymästä tähän mielenkiintoiseen teknologiaan ja kryptovaluuttoihin. Tässä artikkelissa kumoamme kymmenen yleistä harhaluuloa.
Moni mieltää Bitcoinin hämäräperäisiin kauppoihin ja rikollisuuteen. Fakta kuitenkin on, että ylivoimaisesti suurin osa Bitcoin-transaktioista on täysin laillisia. Lohkoketjuun tallentuvat ikuisesti kaikki siirrot, ja vaikka transaktion tekijän nimi ei niistä suoraan näy, viranomaiset voivat usein jäljittää osoitteen oikeaan henkilöön. Bitcoinin maine rikollisessa käytössä onkin pitkälti peräisin muutamista sen alkuaikoina suurta julkisuutta saaneista tapauksista.
Perinteisessä rahassa olemme tottuneet valtioiden ja keskuspankkien takaamaan arvoon. Monet epäilevät Bitcoinia, koska sitä ei tue kukaan “virallinen” taho.
Todellisuudessa Bitcoinin arvo syntyy, kuten monen muunkin hyödykkeen, kysynnästä ja tarjonnasta. Asian hahmottamisessa voi auttaa sen muistaminen, että esimerkiksi kaikkialla maailmassa arvokkaana pidetty kulta ei ole kenenkään “takaama” – senkin arvo perustuu siihen, että ihmiset pitävät sitä arvokkaana. Bitcoinin rajallinen enimmäismäärä (21 miljoonaa) ja kultaa parempi siirrettävyys lisäävät sen kiinnostavuutta.
Ponzi-huijauksessa varhaiset sijoittajat saavat tuottoja myöhempien kustannuksella, kunnes järjestelmä romahtaa. Bitcoin ei täytä näitä kriteerejä, koska se on hajautettu, avoimen lähdekoodin teknologia. Bitcoinilla ei ole “hallintakeskusta” tai tahoa, joka keräisi varoja uusilta tulijoilta maksaakseen vanhoille. Bitcoinin arvoa ei luoda lupauksilla varmoista tuotoista vaan vapailla markkinoilla, missä ihmiset päättävät itse, mitä ovat valmiita siitä maksamaan.
Jotkut ajattelevat, että bitcoineja ei voi käyttää todellisissa ostotilanteissa. Todellisuudessa lukuisat verkkokaupat, palvelut ja myös fyysiset liikkeet hyväksyvät Bitcoinia maksuvälineenä ympäri maailman. Lisäksi kryptovaluuttakorttien avulla bitcoinit voidaan muuttaa lennosta euroiksi tai dollareiksi, mikä mahdollistaa maksamisen lähes missä tahansa. Käyttökohteiden määrä on hitaasti mutta varmasti kasvussa.
Louhinta kuluttaa suuria määriä sähköä, mikä on nostanut ympäristökysymyksiä. Bitcoin-louhijat kuitenkin suosivat usein halpoja, uusiutuvia energialähteitä. Monet louhintatoimijat sijoittuvat alueille, joilla vesivoimaa, tuulivoimaa tai geotermistä energiaa on tarjolla ylijäämänä. Vaikka Bitcoinin louhinta ei ole ongelmatonta, monet kehityshankkeet pyrkivät pienentämään energian kulutusta tai hyödyntämään vähäpäästöisiä energiamuotoja. Näin järjestelmä kehittyy jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi.
Bitcoinin historialliset hinnanvaihtelut ovat olleet rajuja, mikä on saanut monet kutsumaan sitä “kuplaksi”. Kuitenkin Bitcoin on jatkanut olemassaoloaan vuodesta 2009 saakka, ja sen kurssi on toistuvasti noussut suurtenkin pudotusten jälkeen. Vaikka kukaan ei takaa sen tulevaa hintatasoa, on hyvä muistaa, että erilaisia “Bitcoin on kuollut” -lausuntoja on kuultu jo satoja kertoja.
Kun Bitcoin mainittiin ensimmäisiä kertoja mediassa, siitä syntyi kuva “hakkerien ja rikollisten salaisena valuuttana”. Todellisuudessa lohkoketju on julkinen: kuka tahansa voi seurata transaktioita ja niiden reittejä. Vaikka lompakon omistajan nimeä ei näy, riittävät tiedot voivat paljastaa henkilöllisyyden. Siksi useimmat rikolliset käyttävät edelleen käteistä tai perinteistä pankkijärjestelmää. Bitcoinin avoimuus on sekä sen vahvuus että heikkous, sillä se tarjoaa läpinäkyvyyttä, mutta ei täydellistä yksityisyyttä.
Uutiset kertovat toistuvasti Bitcoinin romahduksista, joista osa on ollut hyvinkin jyrkkiä. Kuitenkin bitcoinin arvo ei ole koskaan pudonnut nollaan. Monet voimakkaat kurssilaskut ovat seuranneet kovaa hintojen nousua, ja useimmiten kurssi on myöhemmin noussut ennätyslukemiin. Toki tämä ei takaa, ettei niin voisi joskus käydä – Bitcoinin arvo perustuu edelleen luottamukseen ja kysyntään. Korkea volatiliteetti on asia, jonka kanssa bitcoinia omistavan on opittava elämään.
Bitcoin on digitaalinen valuutta, joten moni ajattelee, että sen “murtaminen” voisi tapahtua yhtä helposti kuin heikon salasanan arvailu. Todellisuus on, että Bitcoin-verkko ei ole tähän mennessä kokenut merkittävää hakkerointia. Sen sijaan pörssejä tai käyttäjien lompakoita on murrettu, koska niissä voi olla heikko tietoturva. Itse lohkoketjua sen sijaan ei ole onnistuttu hakkeroimaan.
Lohkoketjut, osoitteet, yksityiset avaimet – uudet termit saattavat tuntua aluksi monimutkaisilta. Mutta kuten internetin käytössä, kenenkään ei tarvitse ymmärtää protokollien syvimpiä yksityiskohtia voidakseen lähettää sähköpostia. Bitcoinin käyttö voi olla vaivatonta helppokäyttöisten lompakoiden ja palvelujen avulla. Moni oppii perusteet nopeasti: avaa lompakko, osta bitcoineja ja opi tekemään siirtoja turvallisesti. Syvempään tekniikkaan voi perehtyä myöhemmin.
Bitcoin on herättänyt runsaasti puhetta, ja monet myytit elävät sitkeästi. Osa väärinkäsityksistä on syntynyt alkuvaiheen rikostapauksista tai puutteellisesta tiedosta. Lohkoketjuteknologia on yhä suhteellisen uusi ilmiö, joten on luonnollista, että siihen liitetään epäilyjä ja kysymyksiä.
On silti hyvä muistaa, että Bitcoin on hajautettu verkko, jossa ei ole keskuspankkia tai yksittäistä yritystä määräämässä sen arvoa. Sen kurssi vaihtelee, välillä rajustikin, ja sijoittaminen sisältää riskejä. Toisaalta Bitcoin tarjoaa mahdollisuuden siirtää varoja ympäri maailmaa nopeasti ja ilman perinteisten pankkien välikäsiä. Se on jo vakiinnuttanut asemaansa osana modernia finanssimaailmaa.
Lopulta kysymys ei ole siitä, onko Bitcoin “hyvä” tai “huono”, vaan siitä, miten kukin ymmärtää sen mahdollisuudet, rajat ja riskit – sekä osaa toimia vastuullisesti krypto-omaisuutensa kanssa.
Olet kirjautuneena Kvarn X Pro -asiakkaana.
Kirjaudu ulos
